SDP: ajama yleisturva tarkoittaa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja ja mahdollisuuksia harrastaa. Kulttuuri ja liikunta lisäävät todistetusti onnellisuutta. Fyysinen hyvinvointi lisää henkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmia. Turvaverkkoja tarvitsemme silloin, kun vastoinkäymiset koettelevat.
Yleisturva
Kannatan SDP:n ajamaa Yleisturva mallia. Tässä mallissa perusturva koostuu toimeentuloturvasta, aktivoivista ja kannustavista palveluista. Yleisturva purkaa byrokratiaa hyödyntämällä digitalisaatiota ja pitää kulut kurissa kohdentamalla etuudet tehokkaasti niitä tarvitseville. SDP luottaa jokaisen ihmisen mahdollisuuteen ja pyrkimykseen työllistyä sekä kehittää itseään. Siksi ihmisiä on kannustettava positiivisesti palkitsemalla, ei vaikeasta elämäntilanteesta rankaisemalla.
Mielenterveys
Mielenterveyspalvelut on huomioitava hyvinvointialueilla. On varmistettava, että nämä palvelut ovat jatkossa kaikkien tarpeita vastaavia ja hyvälaatuisia. Hoitoon on päästävä nopeasti silloin kun on tarve. Ennaltaehkäisevä näkökulma säästää kustannuksia. Hyödyllisintä ja inhimillisintä on avun saanti jo ongelmien alkuvaiheessa. Terapia- ja muihin mielenterveyspalveluihin tulisi päästä helpommin.
Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ongelma on viime vuosina koskettanut erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Etsivän nuorisotyön resurssit on turvattava. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjumiseen kannattaa käyttää erilaisia matalan kynnyksen vapaaehtoistyönä toteutettavia palveluja. Nuorisokahvilat, ystävätoiminta ja vertaistuki. Näiden kolmannen sektorin toimijoiden toiminnan jatkuvuus on tärkeää taata.
Liikunta
Helposti saavutettavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet parantavat kansanterveyttä. Nuorten ja lasten harrastusmahdollisuuksia tulee tukea yleisin varoin. Lapsia ja nuoria tulee kannustaa liikuntaharrastuksiin ja harrastamisen tulisi olla mahdollista vanhempien tulotasosta riippumatta. Liikunta lisää yhteisöllisyyttä ja persoonan kehittymistä.
Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Urheiluseurojen tukeminen, koulujen tilojen antaminen harrastus- ja kerhotoiminnan käyttöön, sekä liikunnan nivominen osaksi koulupäivää, vaikuttaa positiivisesti kansanterveyteen ja hyvinvointiin.
Kulttuuri
Kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuuripalveluja tulisi olla tarjolla monipuolisesti. Julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja taiteilijaryhmät kannattaisi sitouttaa lähiyhteisöjensä kehittämiseen. Sitouttamisessa tulisi huomioida erityisesti ne käyttäjäryhmät, jotka ovat vaarassa jäädä kulttuuripalvelujen ulkopuolelle. Toimimalla näin, saataisiin toiminta palvelemaan hyvinvointia.
Kulttuurialat tuottavat 3,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Se on enemmän kuin esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kulttuurialat tulee nähdä työllistäjänä ja arvon tuottajana, mielenterveyttä ylläpitävänä, sekä ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä.
0 Comments